Tämäkin ihme on nyt siis koettu: kolumbialainenkaan kahvi ei toimi aina, kaikessa ja kaikkialla. Ahdettuani sunnuntaina itseni tupaten täyteen kermaista savusimpukkapastaa (joka muuten on eka ja ainoa löydetty merenelävä, joka uppoaa mieheenkin! Vai johtuiko se sittenkin vaan kermasta, voista ja valkoviinistä...), päätin kerrankin muistaa keittää myös ne espressot. Unohtamatta toki myöskään kulhollista toffeeta ja lasillista Madeiraa.
Mutta siis mitä: espressostani tuli vetistä! Eipä ole tämäkään asia aiemmin selvinnyt, kun olen Pauligin Colombiasta aiemmin keitellyt vain aamukahveja. Liian vaalea paahto espressoon, selkeästi. Ei ollut tarpeeksi potkua ja makua, byhyy. No, tiedänpä nyt etten ainakaan vieraille tarjoa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti