Ei se uusi kahvila nyt sitten avannutkaan Snellmaninkadulle. Höh. Saapa nähdä, milloin ja mistä sitten voisi uusi liiketila löytyä...Tämä taru nyt kuitenkin näemmä päättyi ennen kuin alkoikaan, No coffee, no good life.
Kävin silti lauantaina Caffista kaksi pussukkaa papuja kaappiin, eli kunhan kolumbialainen loppuu, odottavat testivuoroaan Brasilian Carmo Natural ja Colombia Medellin. (Jälkimmäistä ei nettikaupasta nyt saakaan, joten siksi siis ei linkkiäkään...). Molemmat ovat putiikin omia paahtoja, joten odottelen sikäli mielenkiinnolla. Hinta näissä on taas kerran melkoinen: kilohintaa molemmille paukahtaa se 40 euroa. Elämä on jne, mutta kun nyt vertaa siihen että Juhla Mokasta (mokastapa hyvinkin, hahhah) maksetaan se alle 5 euroa paketti, niin kyllähän tässä saa köyhä kahvinrakastaja tosiaan olla asiastaan innostunut. Mitäpä sitä ei sen täydellisen aamukahvinsa eteen tekisi...Jos kumpikaan ostos ei sitten kuitenkaan osoittaudu ylimaallisen hyväksi ja painonsa arvoiseksi kultaa, luulen että nappaan seuraavan kerran testiin jossain ihan muualla paahdettua, mutta huomattavasti huokeampaa arabicaa, jota kuitenkin sai tuolta alle parillakympillä kilon säkin.
Tänään muuten leijaili ilmassa taas piinaavan houkuttava tuoksu, kun Meiralla paahdettiin kahvia. Jonkun pitäisi mitata, paljonko kahvin kulutus lisääntyy konttoreissa tällaisina päivinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti