Eilen otettiin taas yksi askel lisää kohti täydellisiä kahvihetkiä: meille muutti Krupsin maidonvaahdotin. Nyt saavat capuccinot ja lattet siis seurakseen myös täydellistä maitovaahtoa. Onhan siinä espressokoneessakin tietysti olemassa se vaahdotinsysteemi, mutta rehellisyyden nimissä, vaikka itse laite on hyvä, niin sitä vaahdotinta en kyllä ole jaksanut käyttää juuri koskaan. Liian työlästä, liian hidasta.
Testikäytön perusteella tämä erillinen vaahdotin sen sijaan on ihan unelma. Maito kannuun ja napinpainallus, siinä kaikki. Pinnoitettu kannu on nopsa huuhdella, joten ei tuhraudu arkiaamuisinkaan liiaksi aikaa. Joo-o, tulihan tässä nyt tietysti maitovaahdolle melkoinen hinta taas, jos nyt siis ajattelee että pulitettiin päälle sata euroa vaan siitä ilosta...Mutta toisaalta, mitäpä sitä ei ihminen tekisi sen täydellisen maitokahvinsa eteen? Ja jos laatu on lähellekään samaa kuin Krupsilla muinoin on ollut, niin ei se hukkaan mene meikäläisen maitokahvinkulutuksella. Ja niin, sehän oli oikeasti tällä kertaa mies, joka ei vain mitenkään kyennyt enää sen Saksan reissun jälkeen elämään ilman tätä merkittävästi elämänlaatua lisäävää vimpainta...
Muuten testissä on ollut viikon verran se Julius Meinlin Jubiläum. Ei ole ihan samaa tavaraa kuin se suomalainen "juhla"...Kun jauhoin ensimmäistä satsia, ehdin jo hetken epäillä paahtoa, kun väri oli melko vaalea. Mutta maku on kyllä ihan loistava. Toimii sekä espressona että maitokahveissa. Huomasin muuten, että Julius Meinlillakin on kyllä nettikauppa, eivätkä toimituskulut Suomeen edes ole kohtuuttomat. Pistetään harkintaan...
Eilistä Hesaria lukiessa huomasin myös, että Helsinkiin on ilmaantunut yksi jos toinenkin uusi kahvila, joita sietäisi kokeilla. Ihan erityisesti haluaisin päästä vihdoin testaamaan sitä Good Life Coffee:ta, jonka siis piti avautua jo lähes vuosi sitten Snellmaninkadulle, mutta joka nyt löytyy Kolmannelta linjalta. Olisin halunnut käydä jo eilen, mutta logistiset syyt suosivat Aschania. To do -listalla kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti