Nimittäin raahattu espressopannu töihin. Ja sillä myös keitetty ensimmäiset kahvit. Vaikka pannun sain hoidettua paikalle jo alkuviikosta, koulutusten ja helatorstain viivyttäminä itse testaus jäi perjantaihin. Joka toisaalta olikin varsin sopiva hetki kokeilulle, koska kuten arvata saattaa, useimmat olivat napanneet päivän vapaaksi ja töissä oli äärimmäisen rauhallista ja hiljaista. Löytyi sentään paikalta yksi vapaaehtoinen jakamaan kahvit, koska vanhemmilta saatu ylimääräinen pannu on nyt sitten sellaista isompaa mallia, ja menneisyydestä oppineena en sen kokoista kumoa enää kurkkuuni yksin. On kielletty. (Joskus muinoin siis kulauttelin yksinäni noin kahdeksan espresson pannullisen, kun pienemmästä pannusta oli tiiviste rikki enkä raatsinut kaataa viemäriinkään ylimääräisiä. Duracell-pupu olemukseni ei inspiroinut ystäviäni ilmeisesti kovinkaan paljoa.)
No, ärjyä tavaraahan sillä pannulla tuli. Hereillä pysyttiin ainakin, työkaveri kyllä kaipaili seuraksi konjakkia. Luulen silti, että joudun satsaamaan muutaman euron enemmän seuraavaan kahviin, nyt ostettu Pauligin perusespresso ei varsinaisesti aiheuttanut orgastista suutuntumaa. Mutta kyllähän se espresso nyt aina suodatinkahvin voittaa.
Kahvilakäynti sitten vaihtuikin mahtavan sään myötä Tornin terassiksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti