Hups, kuinka aika rientää. Ensin liikaa kiirettä, pimeyttä, vähän syysväsymystä ja ihan liian vähän niitä pirun kahveja. Paitsi pahoja toimistosumppeja, niitä vähän liikaakin. Sitten aurinkoa, vähän sadettakin, lomaa ja lepoa, ja lopulta aika paljon aika hyvää kahviakin. Nyt sitten uudestaan vähän kiirettä ja vähän sitä väsymystäkin taas ja kahviakin vois ehtiä enemmän.
Madeiran auringon alla, melko mainion espresson, portviinin ja toki sen madeirankin äärellä iski ihmetys, miksi ei meilläkin nautiskeltaisi viikonloppuisin ruoan jälkeen tästä lähin samalla tavalla. Vanhemmilla jälkiruokakahvi on itsestäänselvyys, miten oonkin kotona juuttunut pelkkään aamun maitokahviin? Tajusin että kaapissa on moniakin tuliaisiksi saatuja kauniita espressokuppeja, miksi hitossa en ole niitä enemmän ulkoiluttanut vaan säästellyt muka vieraita varten. Ihan kun niitäkään täällä juuri koskaan kävisi tai ainakaan kahvia juomassa. Ja sieltä samasta osoitteesta, vanhemmilta, on joskus napattu valkoviinilasien puuteen valittelun ansiosta myös oikein nätit lasit joista sopisi vaikka sitä madeiraakin kahvin kera lipitellä...
Päätin kyllä just tässä kivasti joulun alla alottaa herkkulakon (joka pitää ehkä just sinne jonnekin aaton tietämille, pyhiä ei siis todellakaan lasketa), mutta jos nyt siis juokin hömpsyt madeirasta eikä ota sen espresson kanssa suklaata, niin sehän on ihan sallittu pahe, näin sen järkeilen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti