Keittää

Juuri nyt ketuttaa ihan muut asiat, mutta tässä kun kiehun kiukkuani, on hyvä hetki valittaa tästäkin aiheesta taas: jos Suomessa kerran on vaivauduttu pistämään pystyyn kotimainen kahvilaketju, jonka päämyyntiartikkeli on nimenomaan se kahvi, niin miksei siihen sitten panosteta yhtään enempää? Tämmöinenkin asia tuli mieleen lauantaina, kun sain Robert's Coffeella eteeni niin palaneen ja kitkerän latten, että oli pakko jättää puolet juomatta. Olin aikanaan ikionnellinen, kun nämä erikoiskahveja tarjoavat kuppilat rantautuivat Suomeenkin, mutta nyt ihmettelen että mitä iloa niistä on, jos se kahvi on suoraan sanottuna sitä itseään tai laatu ainakin sattuu olemaan lähinnä tuurista kiinni?

En ole itseäni mitenkään erityisen markkinointihenkisenä pitänyt, mutta kyllä jotenkin kuvittelisi, että jos myynnin haluaa toimivan, niin tuotteen pitäisi olla kunnossa ja asiakkaankin kenties kiinnostaa pikkuhitusen verran. (Oikeasti vaahtoan tässä siksi, että se varsinaisesti ketuttava asiakin liittyy tänään tuotteiden osaavaan myyntiin ja siihen, mikseivät jotkut siihen jaksa panostaa. Palvelua, prkl.)

Sunnuntaina Ciao! Caffén pressokahvi Columbia Gourmet toimi huomattavsti tätä R-ketjua paremmin. Ja ihan erityisen hyvin toimi jäätelö, omnomnom.

Sain muuten oikein mieltä ilahduttavan tunnustuksenkin, josta kovasti kiittelen, ja kenties palaan jossain käänteessä tekemään niitä vaadittuja seitsemää tunnustusta itsestänikin, tänään en osaisi kirjoittaa kuin rumia mietteitä. Palkinto pitäisi kierrättää myös seitsemälle muulle, mutta siihen en luultavasti ryhdy, koska pidän luonnollisesti kaikkia lukemiani blogeja tunnustuksen arvoisina, miksikäs niissä muuten vierailisin.