Kevään ensimmäinen jääkahvi

Eilinen työpäivä oli muutaman tunnin mittainen, ja tuntui melkein siltä kuin olisi häipynyt luvatta lintsaamaan. Ja kuten aikanaan silloin, kun livahdimme ystävän kanssa aamun koulutuntien sijasta pitkälle ja nautinnolliselle aamiaiselle Café Esplanadiin, oli fiilis nytkin lähes riehakkaan nautinnollinen. Kevättä ilmassa, selvästi!

Käytiin lounaalla Bistrossa. Ihana paikka, en muista kertaakaan saaneeni huonoa ruokaa tai huonoa palvelua. Lounaan yhteyteen kuuluu valitettavasti vain valmiiksi termokseen laitettu suodatinkahvi, joten espressot jäivät odottelemaan seuraavaa kertaa. Eipä silti, aivan kohtuullista tämä oli suodatinkahviksi, ei mitään multakatriinaa. Taaskin vain omaan makuuni hiukan turhan laihaa, tykkään tummapaahtoisemmasta ja espresson ystävänä väkevämmästä. (Tosin, jos vaaleapaahtoisesta keittää vahvaa kahvia, niin aivan kamalaahan siitä silloin tulee.)

Onnistuneen shoppailun kunniaksi osui samalle reissulle silti vielä kahvilakäyntyikin, tällä kertaa Postitalon Wayne's. Keväthuumassani tilasin jäälatten, johon valitsin luonnollisestikin vaniljasiirapin. Vaihtoehtoina oli vieläpä sokerillinen ja sokeriton versio, joista testasin sokerittoman. Tässä taisi tulla virhe: piuhat päässäni yhdistivät asiat liian hätäisesti ja yksioikoisesti mallilla sokeriton = vähemmän makea, sokerillinen = makeampi. Eihän se niin mennyt, aivan ilmeisesti sokeriton = keinomakeutusainetta koko rahalla. Niinpä lattessani piisasikin sitten makeutta siinä määrin, että onni onnettomuudessa etten sortunut tilaamaan vielä pullaakin. 

Jääkahvissa on yleensäkin vaarana se, että koko kahvi vesittyy jääpalojen sulaessa. Toisin sanoen, kahvin täytyisi olla tavallistakin tujumpaa tavaraa. Wayne'sin nuoret neitoset eivät luonnollisestikaan ole koulutukseltaan mitään baristoja, joten on melko turhaa edes odottaa että he tällaiset asiat etukäteen huomioisivat - niinpä kevään ensimmäinen jääkahvini päätyi tällä erää paitsi ylettömän makeaksi, myös vetiseksi. Toisaalta, eilen ei fiilistä olisi pilannut mikään, joten myönnetään ettei kriittisyyteni ollut todellakaan huipussaan ja kahvi teki kauppansa vallan hyvin. Ja tällaistähän se kevät oikeastaan on: sulavaa jäätä, tulvivaa vettä ja siirappisia odotuksia makoisasta hellekesästä...