Paluuta arkeen

Ajattelin jo kuopata koko blogin, kun sitten kuulin, että tätä lukee ehkä jopa kaksikin ihmistä. Eli ei auta siis, palaan sorvin ääreen. Motivaatio päivittämiseen oli vaan kesän aikana pakkasen puolella, koska no, lämpömittari ei ollut. (Välillä olisi kyllä tehnyt mieli avautua yhdestä jos toisestakin asiasta, mutta niiden yhteys kahviin taas oli jossakin äärimmäisen hataran ja olemattoman välimaastossa.)

Tehtyjä havaintoja:

• Marseillesta on likimain mahdotonta löytää sitä aitoa, oikeaa, ihanaa café au lait:a kahvilasta. Lähes poikkeuksetta eteen kiikutettiin café crème, eli kahvi maidolla.  Ja tämä siis ei ole sama asia! Café au lait on aamiaisjuoma, joka tarjoillaan isosta kulhosta: tummapaahtoista kahvia ja kuumennettua maitoa. Café crème taas on ihan tavallinen kahvi, johon on plöräytetty maitoa. Satunnaisesti eteen ilmestyi aamiaista tilattaessa jopa pelkkä tavallinen kahvi, ja yhden kerran café au lait oli yhtä kuin espressokupillinen kahvia, johon oli laitettu ehkä senttilitra maitoa. Yhyy! Ilmeisesti oikeat café au lait:t tarjoillaan vain hotellien aamiaishuoneissa tai ihmisten kodeissa, ja koska oman hotellin aamiainen oli törkeän ylihintainen, ei tullut edes kokeiltua, olisiko siihen 16 euroon kuulunut sitten myös kunnon kahvi. Mutta on se kyllä katkeraa, että parhaan aamukahvini join reissun aikana Starbucksissa. Siis amerikkalaisessa ketjukahvilassa! Mihin tämä maailma on menossa.
• Huolimatta edellisestä, Ranskasta saa edelleen hyvää kahvia. Sitä kannatti kantaa kotiin asti. Supermarketeissa on hyvä valikoima laadukkaita ja Suomeen verrattuna oikein edullisia kahveja, siis myös papukahveja. Oli kolumbialaista ja oli reilua kauppaa ja oli AB-merkillä (Agriculture biologique) varustettuja, siis luomukahveja. Ihan mielellään suosisin Suomessakin enemmän reilun kaupan luomukahveja, mutta mistä lie sitten johtuu, monesti ne harvat, joita edes on saatavilla, ovat täällä olleet sekä törkyisen ylihintaisia että valitettavasti usein laadultaan kehnoja. Esimerkiksi Gran Palomar on kokeilujeni perusteella ollut -anteeksi nyt vaan- suorastaan pahaa. Ei voi homma toimia niin, että ollakseen viherpipertäjä pitäisi tinkiä laadusta.

Tehtyjä mokia:

• Erehdyin lomalta paluun jälkeen jossakin tilapäisessä mielenhäiriössä kokeilemaan työpaikan kahviautomaatin espressoa. Anteeksi, "espressoa". Hyhhyhhyh. Epic fail! Tavaraa lillui kupin pohjalla vähän, mutta se oli aivan hävyttömän kamalaa. Kaadoin pois, en kokeile enää koskaan.
• Ostin Stockalta pitkästä aikaa makusiirappia - koska kardemumma ja kaneli nyt vaan kuullosti houkuttelevalta. No, eipä ollut Moninin siirappia tämä. Olen vuosien saatossa tottunut muutenkin juomaan kahvini ilman sokeria, joten tämä tavara oli kyllä mun makuuni makeaa. Eikä edes makeaa, vaan törkeän imelää. Koska puteli nyt kerran tuli hankittua, olen löraytellyt sitä sitkeästi silloin tällöin edelleen mukaan ja sekoittanut sitten raivokkaasti, koska pahin moka oli se, että kaikki pohjalle valunut äklömakeus iski suuhun kerralla kulauttaessa viimeistä huikkaa mukista. No, toistuvista kokeiluista huolimatta sekä kanelit että kardemummat ovat kyllä jääneet silkan sokerin varjoon.
• Erehdyin jatkamaan kokeiluja kahvin maustamisessa. Koska siirappi oli kerran makeaa, ajattelin että pikku tippa piparminttuahan olis kiva. Jälleen epic fail. Tuli ihan s**tanan kitkerää koko halvatun kahvista, eikä maistunut muulta kun siltä mintulta. Säästän ton tavaran jatkossa leivontaan.Sikäli onni onnettomuudessa, että kahvina oli kokeilussa juuri se Ranskan tuliainen, joka ei kummemmin säväyttänyt aromeillaan. En siis pilannut mitään Täydellistä Elämystä.

Kokeiltava:

• Lasipalatsiin on avattu Caffi . Koska tykkäsin valikoimasta Flamingossa, tämäkin tarttis testata. Vielä en ole ehtinyt paikan päälle, mutta ehkä jo pian? Oli sikäli ajoitus pielessä, että olin ehtinyt just ostaa kotiin säkillisen papuja ennen kun tuo avattiin.
• Huomasin ajaessani ohi raitsikalla, että Kruunuhakaan (Snellmaninkadulle?) oli ilmeisesti tulossa uusi kuppila, joka mainosti ainakin ikkunassaan että paikalle aukeaa kahvila, joka panostaa siihen olennaiseen, eli kahviin. Pitäis ehtiä tsekkaamaan, joko putiikki on pystyssä ja pitikö mainoslause paikkansa. 

Pettymykset:

• Mies oli ostanut kotiin Kaffa Roasteryn Espresso Latte -sekoitusta. Haluaisin hirveästi kehua tätä, koska on loistavaa että Suomeen on perustettu pienpaahtimoita, jotka suhtautuvat kahviin rakkaudella ja pieteetillä. Pakettikin on tosi kaunis! Mutta, mutta...aamulla join ensimmäisen kupillisen, enkä valitettavasti oikein tykännyt. Myönnetään, jauhoin liian hienolla jauhatuksella, jonka takia kahvi valmistui tuskallisen hitaasti. Annan siis uuden mahdollisuuden, kunhan olen kokeillut jauhaa seuraavan satsin vähän karkeammalla asteella, mutta tuo eka aamukahvi maistui kyllä ikävän palaneelta. Byhyy. Toivon, että moka oli omani.